Graham Greene

Englantilainen Henry Graham Greene (1904-1991) oli eräs 1900 –luvun luetuimpia ja tunnetuimpia kirjailijoita. Arvostettu tarinankertoja kirjoitti novelleja, näytelmiä, elokuvakäsikirjoituksia ja romaaneja. Vain osa hänen teoksistaan on jännityskirjoja – tosin niissäkin näkyy Greenelle tyypillistä moraalista ja poliittista pohdiskelua. Graham Greene oli useasti ehdolla Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi, mutta koskaan hän ei sitä saanut. Hän sai kuitenkin maailmanlaajuisesti lukuisia palkintoja ja huomionosoituksia. Hyvin monet hänen tarinoistaan on filmattu.

Koulukiusattu Greene masentui perin pohjin sisäoppilaitoksessa ja teki useampia itsemurhayrityksiä, mm. pelaamalla niin sanottua venäläistä rulettia ladatulla ampuma-aseella. 16 -vuotiaana hän oli puoli vuotta erään psykoanalyytikon potilaana ja opiskeli tämän jälkeen vain päiväoppilaana. Hänellä todettiin kaksisuuntainen mielialahäiriö (ns. maanis-depressiivisyys), joka vaikutti voimakkaasti hänen elämäänsä ja tuotantoonsa.

Nuorena hän oli lyhyen aikaa Britannian kommunistisen puolueen jäsen mutta liittyi 30-luvulla Independent Labour –puolueeseen. Agnostikko Greene kääntyi roomalaiskatoliseksi vuonna 1926, tutustuttuaan Vivien Dayrell-Browningiin. Avioliitosta syntyi kaksi lasta. Greene jätti vaimonsa vuonna 1948, mutta he eivät koskaan laillisesti eronneet.

Toisen maailmasodan aikana Greene pestautui Britannian salaiseen palveluun ja toimi mm. Länsi-Afrikassa. Muutoinkin hän matkusteli laajasti eri puolilla maailmaa. Kirjoissaan hän hyödynsi näkemäänsä ja kokemaansa. Greene ystävystyi mm. Panaman diktaattorin, kenraali Omar Torrijosin kanssa ja tapasi Fidel Castron, Ho Chi Minhin ja paavin. Kirjailijauransa ohella Graham Greene toimi vapaana lehtimiehenä sekä kirja- ja elokuvakriitikkona. Hän asui pitkiä aikoja Nizzassa, Ranskan Rivieralla ja osti lopulta huoneiston Antibesista. Sairastuttuaan leukemiaan vuonna 1990 hän muutti Veveyhin Geneve-järven rannalle ollakseen lähellä Sveitsissä asuvaa tytärtään. Vuotta myöhemmin hän kuoli sikäläisessä sairaalassa, 86-vuotiaana.

Greenen tarinoita leimaa usein nuhjuinen ja alakuloinen tunnelma. Päähenkilöt ovat epävarmoja antisankareita, tavallisia heppuja. Tapahtumapaikat ovat usein köyhiä syrjäseutuja joissa on toimettomuutta, alakuloa, petosta, korruptiota ja epäonnistumista. Tätä kuvaamaan on syntynyt oma terminsä: Greeneland. Greene tuo esille kirjoissaan – myös jännäreissä – poliittisia, eettisiä ja uskonnollisia teemoja.

Greene kirjoitti vajaat kolmekymmentä romaania, novelleja, matkakirjoja, näytelmiä, elokuvakäsikirjoituksia jne. Hänen tuotantoaan on laajalti käännetty, paljon myös suomen kielelle. Osa romaaneista on jännäreitä, mutta on tulkinnanvaraista, mitkä kaikki tähän kategoriaan kuuluvat. Greene nimesi itse osan tuotannostaan viihdekirjallisuudeksi. Laadukkaaseen maailmankirjallisuuteen keskittyneessä Tammen keltaisessa kirjastossa on julkaistu 10 Greenen teosta.
 

Tässä joitain suomennettuja Greenen teoksia, joita on mainittu jännityskirjoiksi:
 
Stamboul Train (1932) - Idän pikajuna (1964)
It's a Battlefield (1934) - Etusivun uutinen (1981)
A Gun For Sale / This Gun For Hire (1936) - Takaa-ajettu (1981)
The Brighton Rock (1938) - Kiveä kovempi (1953)
The Confidential Agent (1939) - Salainen asiamies (1982)
The Third Man (1949) - Kolmas mies (1965)
Our Man in Havanna (1958) - Miehemme Havannassa (1959)
The Human Factor (1978) - Inhimillinen tekijä (1978)
The Tenth Man (1985) - Kymmenes mies (1985)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti