Näytetään tekstit, joissa on tunniste Canning Victor. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Canning Victor. Näytä kaikki tekstit

21.6.2018

Canning, Victor: Seitsemän perhosta

Victor Canning
Seitsemän perhosta

Gummerus 1967
The House of Seven Flies 1952

”Tilausristeilyt ja joskus pieni salakuljetus ovat Edward Fursen ammattina. Niitä hän suorittaa rakkaalla Atlanta-jahdillaan ja pohjimmiltaan tuiki rehtinä merenkävijänä varoo tiukasti erehtymästä viatonta salakuljetusta suurempaan laittomuuteen. Kaikki alkaa viidenkymmenen punnan tilauksesta. Risteilyn pitäisi kestää kaksi viikkoa, mutta Englannin rannikon jäätyä perän taa yksinäinen tilaaja ilmoittaa olevansa tyytyväinen, kunhan Furse veisi hänet Hollantiin. Merisairauteen ei tavallisesti kukaan kuole, mutta tämä salaperäinen matkustaja kuoleekin hytissään. Furse on vuosien varrella oppinut varovaiseksi: paras tutkia miehen tavarat, sillä ties mitä tämä on Fursen aluksella aikonut kuljettaa Hollantiin. Ja samassa Furse on keskellä elämänsä seikkailua. hän löytää vainajan salkusta yksityiskohtaiset tiedot saksalaisten sodan aikana anastamista neljännesmiljoonan punnan jalokivistä, jotka nyt ovat merikortin ja peitepiirroksen osoittamassa paikassa Maas-joen pohjassa lähellä Seitsemän perhosta –nimistä paikkaa.

Päätettyään etsiä jalokivet Furse joutuu jatkuvasti kiihtyvään tapahtumain pyörteeseen. Jo Seitsemän perhosta osoittautuu paikaksi, josta kukaan ei näy tietävän mitään. Sitä etsiskellessään Furse havaitsee, että samoilla apajilla hänen kanssaan liikkuu kovin monia muitakin – eivätkä nämä menetelmiltään ole aina aivan siistejä. Poliisit painostavat, ystävät epäilevät ja gangsterit kiristävät Fursea, jolle vielä tarpeettoman viehättävä tyttölapsi tuottaa päänvaivaa. Seitsemän perhosen timantit taitavatkin olla työn takana!”

Edward Furse suorittaa tilausristeilyjä Atlanta-jahdillaan. Eräs tilaaja haluaa Fursen vievän hänet Hollantiin. Heppu kuitenkin ottaa ja kuolee merimatkan aikana. Furse tutkii uteliaana vainaan tavarat ja löytää kartan saksalaisten sodan aikana anastamalle aarteelle. Furse päättää etsiä timantit Maas-joen pohjasta. Hollantiin saapuessaan hän tutustuu Constantaan, mukavaan nuoreen naiseen. Kartassa mainittua Seitsemää Perhosta ei vain meinaa löytyä. Kuvaan astuu poliisin lisäksi myös luihu vanha sotakaveri Charlie sekä joukko gangstereita. Canning punoo jännittävän ja mukaansatempaavan tarinan. Päähenkilö on inhimillinen eikä mikään supersankari. Jännityksen ja seikkailun ohella kuvattu romantiikka sopii tarinaan hyvin.

Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 3/1967: ”Saksalaisten sodanaikaisen timanttiryöstön saalis on uponnut Hollannin rannikolle, ja sen sijainnista sattumalta selville päässyt englantilainen aikoo rikastua sen nostosta. Saaliin jäljillä on tietysti toisiakin, mutta kovien kahinoiden jälkeen se sentään lopulta lankeaa laillisille omistajille, koska rakkaudesta lainkuuliaiseksi kääntynyt englantilainen tyytyy löytöpalkkioon. Vauhdikasta, mutta sangen keskinkertaista.”

Canning, Victor: Murhaaja etsii murhaajaa

Victor Canning
Victor Canning
Murhaaja etsii murhaajaa

Gummerus 1968
The Hidden Face 1956

Peter Barlow sotkeentuu murhajuttuun ja joutuu syyttömänä Parkhurstin vankilaan Wightin saarelle. Istuttuaan kaksi vuotta viidentoista vuoden tuomiostaan hän pääsee pakenemaan ystävänsä Ross-Piperin avulla. Tästä alkaa jännittävä ja todentuntuinen takaa-ajotarina. Heti pakomatkan alussa Catherine Swinton pääsee vahingossa selville Peteristä, mutta uskoo tämän syyttömyyteen ja auttaa häntä. Peter ja Catherine joutuvat moniin vaaroihin yrittäessään löytää oikean murhaajan. Useat juonen käänteet pitävät jännitystä yllä aivan viimeisille sivuille asti. Tämä on eräs parhaimmista lukemistani jännityskirjoista. Henkilöt ovat luonnollisen tuntuisia, tarina on hyvä ja siihen liittyvä romantiikkakin kuvataan luontevasti eikä pakollisen lisukkeena. Sankari ei ole supermies, vaan tavallinen heppu. Kyllä nämä englantilaiset 1950 - 1970 luvun jännityskirjat ovat ihan toista luokkaa kuin kovaksikeitetyt amerikkalaiset dekkarit. Tämän kirjan luettuani olen lukenut lähes yksinomaan brittiläisiä jännityskirjoja.

Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 6/1968: ”Syyttömänä murhasta tuomittu vankikarkuri toisaalta takaa-ajettuna, toisaalta oikean murhaajan jäljittäjänä ei enää pitkiin aikoihin ole ollut tuore juonikeksintö, ja Canning itse sitä paitsi palaa tähän paon ja menneen jäljittämisen teemaan tuotannossaan tavan takaa. Mitäpä iloa on melko tavanomaisella tyylillä kerrotusta dekkarista, jossa juonikuvio on tuttu, ja oikea syyllinenkin löytyy siksi, ettei lukijalla ole muita valittavia.”

Canning, Victor: Skorpionin kirjeet

Victor Canning
Skorpionin kirjeet

Gummerus 1965
The Scorpio Letters 1964

”Kun joutuu murhaajan uhriksi mailin päässä kotoaan Lontoossa, on se melkein sama kuin jos kuolisi vieraassa maassa. Tällainen kohtalo oli Luigi Fettonilla, joka oli vanhahko entinen tarjoilija. Kukaan ei olisi kiinnittänyt tapahtumaan kummempaa huomiota, jollei hänellä olisi ollut mukanaan neljää huomattaville henkilöille osoitettua kirjettä. Yksi oli eräälle nousevalle poliitikolle, toinen Cityn ylimykselle, kolmas tunnetulle näyttelijättärelle ja neljäs Oxfordin professorille. Näissä kohteliaissa kirjeissä oli kaikissa sama allekirjoitus: Skorpioni. Ne olivat kiristäjän kirjeitä. Kuka oli Skorpioni? George Constantinelle, professori Deanin ottopojalle, selvisi pian, että oli ennenaikaista iloita Fettonin kuolemasta, sillä tämä oli ollut vain pahainen nappula inhottavassa pelissä.

Kuinka laaja organisaatio oli ja kuinka säälimättömät henkilöt sitä pitivät käynnissä, sitä ei George aavistanut ennen kuin joutui tekemisiin Dorothée Guntheimin, Skorpionin yllättävän epämiellyttävän naisen, ja kissoja vihaavan taikuri Cadimin kanssa... puhumattakaan itse Skorpionista. Ilman harkitsevaa Nicolaa, erään uhrin kaunista tytärtä, George olisi kenties saanut saman kohtalon kuin muutkin, jotka olivat kyselleet liikaa Skorpionin kirjeistä. Tässä kiristystarinassa suomalaiset lukijat tutustuvat uuteen tekijän, joka osaa kiristää jännityksen äärimmilleen.”

Tämä kirja on lähes yhtä hyvä kuin Murhaaja etsii murhaajaa. Asetelmakin on samankaltainen: nuori mies käy siekailematta rikollisten kimppuun viehättävän nuoren naisen avustuksella. Skorpionia jahdataan pitkin Ranskaa ja Sveitsiä, eikä jännityksestä ole puutetta. Nicolan myötä tulee myös romantiikkaa mukaan. Tämä on erinomaista brittiläistä laatua 1960-luvulta.



Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 5/1965: "Kiristäjät ovat epämiellyttäviä ja heistä kirjoitetut kirjat yleensä samoin, siitäkin huolimatta että oikeus voittaa ja kiristäjä saa kehnon lopun. Henkilökohtaisesti mielestäni on kiristys rikoksena ja kirjan aiheena inhottavampi kuin murha, ja tässä kuvattu kopla on erikoisen vastenmielinen. Vauhdikkaasti kirjoitettu juttu kyllä on, mutta kirjailija tekee jännityskirjailijan kuolemansynnin jättäessään eräitä juonen solmuja lopussa selvittämättä. Kaikki pasmat tulisi aukoa ja langat siististi solmia, muuten lukija pettyy. Tässä nyt pettyy kyllä muutenkin."

Canning, Victor: Operaatio Python

Victor Canning
Victor Canning
Operaatio Python

Gummerus 1969
The Python Project 1967

”Kadonnut: kultainen, kiemurtelevan pythonkäärmeen muotoinen rannerengas, arvoltaan viisituhatta puntaa – sinänsä pikkurahaa Gloriana Stankowskille. Rannerenkaan varasti kuitenkin Glorianan veli, Martin Freeman, haaveilija joka halusi tehdä miljoonia. Gloriana ei sure rannerenkaan menetystä, mutta hän on huolissaan veljestään. Löydettävä Freeman ja palautettava rannerengas: Rex Carverista rannerenkaan palauttaminen tuntuu rutiinihommalta – kunnes tapaa kauniin Glorianan. Sen jälkeen ei mikään ole rutiininomaista. Freemanin Kentissä sijaitsevassa mökkipahasesta löytyy johtolanka – kemiallisessa klosetissa istuu ruumis. Jäljet johtavat Pariisiin, Firenzen ja Rooman kautta Pohjois-Afrikan hiekkaiselle rannikolle. Carver oppii että (1) hän ei ole yksin etsimässä Freemania, (2) hän päätyi aivan toisen, paljon tärkeämmän miehen etsintään, (3) tässä kovassa taistelussa on mukana kaksi vahvaa mahtia, (4) häntä käytetään kätyrinä – molempien osapuolten, (5) kätyrin keskimääräinen elinikä on lyhyt”

Carver & Wilkins on etsivätoimisto, jossa neiti Wilkins on topakka sihteeri ja Rex Carver tekee kenttähommia vakuutusyhtiöille. Brittien salainen palvelukin ottaisi hänet riveihinsä. Rex-heppu saa toimeksiannon etsiä rannerengas ja sen kähveltänyt heppu. Sen myötä hän sotkeutuu luultua suurempaan soppaan. Koru kyllä löytyy, samoin sen nykyinen haltija, eksoottinen tanssijatar La Piroletta. Wilkins kuitenkin napataan lomamatkallaan ja vastapuoli painostaa näin Rexiä toimimaan haluamallaan tavalla. Kotimaan salaisen palvelun juipit nappaavat puolestaan Rexin kuulusteluihinsa ja kiduttavat häneltä tietoja. Tässä kohtaa tarinalta menee uskottavuus. Vaikka romaaneissa onkin kyse kuvitteellisista tapahtumista, lukija odottaa kuitenkin jonkinlaista realistisuutta tarinalta. Kidutuksen jälkeen supersankarimme nappaa pari whiskypaukkua ja lähtee konnien perään. Hän toimii tietysti ihan yksin neukkujen vakoojaorganisaatiota vastaan ja salainen palvelu saa pitkän nenän. Victor Canning kirjoitti 1950 ja 1960 – luvuilla kelpo jännäreitä, tämä myöhäisempi on kyllä jännä, mutta typerä.

Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 7-8/1969: ”Canningia on suomennettu yllättävän runsaasti, joten ilmeisesti hänen teoksiaan on myyty meillä suhteellisen hyvin hänen taitoihinsa nähden. Tämän romaanin anti sankari-tyyppinen yksityissalapoliisi noudattelee Chandlerin koulukunnan väsähtäneen, mutta toden tullen tekoihin yltävän keskushenkilön linjaa, ja tekoihinpa miekko joutuukin, sillä melko viattomasti liikkeelle lähtenyt kadonneen korun etsintä johtaa kahden valtiomahdin huippuagenttien keskinäisiin valtakahinoihin, joissa yksityisillä on näköjään perin paha olla. Varsinaista uutta näistä agenttiteemoista on enää vaikea löytää, kun sekä sankarit että antisankaritkin on jo käyty läpi - tekijän olisi oltava huippuluokkaa, jotta silmät kirkastuisivat, eikä Canning ihan ole.”

Canning, Victor: Katoamispiste

Victor Canning
Katoamispiste

Jalava 1987 - Jännityksen mestarit 3
Vanishing Point 1982

”Ranskalainen taideväärentäjä saa yllättäen kuulla olevansa englantilaisen aatelismiehen poika. Hän saa isältään tietämättään luettelon englantilaisista vaikuttajista, jotka olivat valmiit perustamaan saksalaismielisen hallituksen Englantiin v.1940. Luettelo on kuumaa tavaraa ja eri maiden tiedustelupalvelut ja Mafia himoitsevat sitä. Englantilaisen Victor Canningin tyylikäs trilleri taideväärentäjistä tiedustelupalvelun verkoissa.”

”Victor Canning (s.1911) on englantilainen laadukkaiden trillerien ja agenttiromaanien kirjoittaja. Hän julkaisi ensimmäisen romaaninsa v.1934. Canningin ensimmäinen jännitysromaani oli the Chasm vuodelta 1947. Canningin romaaneista suurin osa on Amblerin perinteelle uskollisia agenttikirjoja, joissa viattomat ihmiset joutuvat tiedustelupalvelujen vainoamiksi. Tiedustelujärjestö Birdgage esiintyy useimmissa kirjoissa. Canningin kirjojen juonet ovat taitavasti suunniteltuja ja hyvin kirjoitettuja. Katoamispiste on hyvä esimerkki hänen myöhäistuotannostaan, jossa yhtyvät korkea kirjallinen taso, eleganssi, taitavat juonet ja jännitys.”

Ei niin hyvä kuin ‘Murhaaja etsii murhaajaa’, mutta silti kelpo jännäri. Päähenkilö ei kuitenkaan ole niitä kaikkein miellyttävimpiä ja tarinan moraali on mielestäni jossain määrin arveluttava.