10.6.2018

Wallace, Edgar: Sandi - kertomuksia joelta

Edgar Wallace
Sandi – kertomuksia joelta

Gummerus 1940
Sanders of The River 1911

”Tässä teoksessa esitellään sarjan keskeinen henkilö Sandi, brittiläinen siirtomaakomissaari Sanders, joka muutaman kymmenen mustan sotilaan voimalla ja verrattomalla valtioviisaudellaan pitää edes jonkinlaisessa keskinäisessä sovussa toisilleen vihamieliset ihmissyöjäheimot. Kovin lempeitä eivät Sandersin otteet ole kun pitää palauttaa rikkoutunut rauha ja rangaista syyllisiä. On kyliä, joiden kaikki päälliköt on Sandi hirttänyt niin pitkälti taaksepäin kuin nuoremmat muistavat, ja virkaan astuvat uudet päälliköt tietävät melkoisella varmuudella etukäteen, että heidät uransa päätteeksi ripustetaan kumipuuhun, mutta silti he, kun kiusaus käy oikein suureksi ja Sandin pitäisi laskelmien mukaan olla valvonta-alueen toisella puolella, varustavat väkensä ryöstöretkelle naapuriheimon alueelle, tai käyvät tappamassa lähimmät lähetyssaarnaajat. Ja kun Sandi sitten tulee jakamaan oikeutta ja hirttää päällikön, ei kukaan, ei edes päällikkö itse tee siitä kovin suurta numeroa. Tosikkojen ei kannata vaivautua tätä kirjaa lukemaan, sen ideologia vakavasti tulkittuna on vanhentunut ja nykyisin yleisesti tuomittu. Kirja on hyvää viihdettä – hauskasti ja sujuvasti kirjoitettu – rentouttavaa ajanvietettä.”

Kirjassa on viitisentoista tarinaa Sandin edesottamuksista. Tanssikivet, Akasavalaiset, Poppamies, Yksinäinen, Paholaismetsä jne. Kyllähän tämän luki, mutta en taida enempää tähän Sandi-sarjaan perehtyä. Kirjaa lukiessa täytyy ottaa huomioon, että se on kirjoitettu vuonna 1911. Ajat ja asenteet ovat sittemmin ovat muuttuneet.



Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 1938: "Hauskasti kerrottuja jutelmia »Sandin» ja »Bosambon» aihepiiristä - toisin sanoen brittiläisen Afrikan pimeimmistä sopukoista, joissa harvojen valkoihoisten upseerien ja viranomaisten on kyettävä mitä moninaisimmin keinoin ylläpitämään arvovaltaansa ja aikaansaamaan järjestystä murjaanien keskuudessa. Teos on tietenkin puhdasverinen ajanvieteromaani, mutta sen kertomukset vaikuttavat kuvaukseltaan oikeatyylisiltä, jopa asiantunteviltakin, ja vaikka kirja ei olekaan mikään kiinteän juonen ympärille keskitetty seikkailu romaani, lukee sen löyhästi toisiinsa liittyviä kertomuksia ajanvietteekseen hyvin mielellään, varsinkin hauskan kertomatyylin takia."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti