Mies Libanonista
Otava 1974
The Levanter 1972
”Asiantunteva, piinallisen jännittävä romaani Lähi-idän räjähdysvalmiista tilanteesta. Michael Howell asuu Damaskoksessa ja johtaa perhefirmaa, jolla on konttoreita myös Beirutissa, Famagustassa ja Aleksandriassa. Hänellä menee hyvin – aina siihen saakka, kun maailmantilanne kiristyy ja yhtiön kauppa-alueet muuttuvat Israelin tiedustelupalvelun ja arabiterroristien taistelutantereeksi. Howell vedetään lupaa kysymättä mukaan peliin jossa kiristys, vakoilu ja kaappaukset ovat sääntöjä, ihmishenki vain väline.”
Kirjan alussa luodaan lyhyt katsaus Lähi-idän historiaan. Palestiinan nykyisen pakolaisongelman alku kuvataan näin:
”Hyökkääjinä olivat Jordanian Arabilegioona ja epävakinainen Arabien Vapautusarmeija. Hagana, juutalainen armeija joka taisteli turvatakseen vasta julistetun Israelin valtion, oli aluksi puolustuskannalla mutta ryhtyi sitten vastahyökkäykseen. Syytöksiä siviileihin kohdistuneista julmuuksista heiteltiin kummaltakin puolen. Arabien maastamuutto alkoi. Yli kahdeksansataa tuhatta arabia lähti; jotkut pakokauhussa, toiset siksi että ajattelivat jättävänsä kentän vapaaksi etenevälle vapautusarmeijalle. Kaikki uskoivat pian palaavansa kotikonnuilleen. Harvat siinä onnistuivat. Palestiinan pakolaisongelma oli syntynyt.” Israelin ja Palestiinan ongelmista puhuttaessa tämä usein unohdetaan ja media levittää sumeilematta asiasta väärää tietoa.
Tarina on realistisen tuntuinen. Päähenkilökin tekee erehdyksiä ja tyhmyyksiä. Palestiinan toimintajoukot kuvataan häikäilemättömäksi ja julmaksi joukoksi – jollaisia monet tuon kaltaiset ryhmät varmaan ovatkin.
Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 5/1974: ”Mikäli yleensä hyväksytään olemassa olevan ja todellisen väkivallan käyttö jännityskirjallisuuden aiheena, voidaan todeta, että Ambler tekee sen hyvin. Israelin ja arabien välisen sodan katkera todellisuuspohja antaa teokselle vankan taustan. Juonen rakentaminen sujuu suuremmitta kömmähdyksittä ja jännityskin säilyy loppuun saakka. Saarikosken suomennos on hyvä; jokin kierteistysleuka tosin olisi ollut tutumpi jenkapakkana. Jos kaivataan väkivallan tuomitsemista, sitä ei löydy: on kysymyksessä siis, paitsi suhteellisen puolueeton, myös jännityskirjan alueella pysyttäytyvä teos.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti