18.6.2018

MacLean, Alistair: Pelko on aseeni

Alistair MacLean
Pelko on aseeni

WSOY 1961
Fear Is The Key 1961

”Ollaan Amerikassa suurkapitalismin pimeällä puolella, kovapintaisten gangsterien keskuudessa. Eräässä oikeussalissa syytetään John Talbot –nimistä miestä törkeistä rikoksista. Ilman ennakkovaroitusta John Talbot ampuu oikeussalissa poliisia, sieppaa erään vaaleaverikön kilvekseen ja syöksyy pakoon oikeuden puheenjohtajan omalla Chevroletilla. Koko maassa suoritetaan takaa-ajohälytys. Tytön nimi on Mary Ruthven – mutta kuka hän oikeastaan on? Ja kuka on loppujen lopuksi tämä John Talbot?
Miksi hän osallistuu selkkauksiin, joiden näyttämönä on öljymagnaatti Ruthvenin öljynporaustorni x13 Meksikon lahdella?
Mistä Talbot tuntee Jablonskyn, virkaheiton poliisimiehen, jolla on huono maine ja vähän elonpäiviä – miksi hän seurustelee narkomaanien ja gangsteripäälliköiden kanssa? Ja miten on mahdollista, että yleistä arvonantoa nauttiva kenraali Ruthven on voinut sekaantua hämäräperäisiin puuhiin?”

Herra Talbot on menettänyt vaimonsa ja lapsensa kultaryöstäjien kaappauksessa. Kultalasti makaa meren pohjassa ja Talbot värväytyy rosvojen sukeltajaksi väärän henkilöllisyyden turvin. Tämä vaatii lavastusta ja rikollistaustan väsäystä. Jännä juttu. Loppuhuipentuma tapahtuu porauslautalla ja sukellusaluksessa meren pohjassa. Tarinassa on mukana myös kaunis perijätär, mutta sankari jää nuolemaan näppejään autonkuljettajan napatessa kaunottaren!
Tarinasta tehtiin elokuva Fear Is The Key (1972)

Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 2/1962: ”Ensi aluksi tuntuu siltä kuin MacLean olisi täydellisesti sortunut amerikkalaiseen raakaan ja "kovaksikeitettyyn" nyrkkiromaaniin, mutta yhtäkkiä juttu keikahtaakin päälaelleen ja tekijän maine on pelastettu. Ensimmäiset 130 sivua eivät ole MacLeania, niissä on jotain outoa, mutta juonen kulku selvittää miksi. Ehkä kokonaisuus on tavallista häikäilemättömämpää ja raakuuskin pääsee esille, mutta perin jännittävä kirja on. Siitä huolimatta tämä on huomattavasti alapuolella MacLeanin parhaiden teosten. En pidä lainkaan välttämättömänä kirjastoissa.”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti