Adam Hall
Tuomitut lennot
Kirjayhtymä 1969
The Striker Portfolio 1969
”Lentokone syöksyy maahan kahdenkymmenen kilometrin korkeudesta ja eräs mies tiedottaa Lontooseen: perhonen putosi. Mies on Quiller, huippuluokan vakoilija ”Toimistosta”, järjestöstä joka ”ei ole olemassa”. Lentokone on Striker: Devon Aviation Striker SK-6, kääntösiipinen. 500 tuollaista konetta muodostaa Länsi-Saksan ilma-aseen kärjen. Kuluneen vuoden aikana niistä 36 on menetetty rajuissa maahansyöksyissä. Eloon jääneitä ei ole... He kutsuvat sitä leskentekijäksi, ja jokainen uusi rysäys synnyttää kitkerän skandaalin johtoportaassa. Tässä tehtävässään Quiller asettaa korkeat panokset kuolettavaan peliin, jossa Länsi-Euroopan turvallisuus on vaakalaudalla.”
”Tuomituissa lennoissa Hall on tehnyt todella hyvää työtä” – Kouvolan Sanomat
Varjoasiamies Quiller lähetetään taas kentälle kertomatta paljoakaan tehtävän laadusta. Saavuttuaan Hannoveriin hän saa heti varjostajat peräänsä. Jännittävät tapahtumat seuraavat toistaan, mutta lukunautintoa haittaa kertojan outo tyyli. Hän hyppii kohtauksesta toiseen ja taas takaisin. Välillä lukija joutuu tarkistamaan, tuliko käännettyä kaksi sivua yhden asemesta, tai puuttuuko kirjasta sivuja. Quiller livahtaa Itä-Saksan puolelle piikkilankojen ja miinakentän läpi joutuen heti pääkonnan käsiin. Siellä häntä kidutetaan yksinkertaisesti, mutta tehokkaasti. Ensin annetaan hyvin suolainen ateria, muttei vettä laisinkaan. Muutaman päivän päästä Quiller alkaa kypsyä, mutta sitten salaperäinen vastarintasolun jäsen pelastaa hänet. Tarina on epäuskottava. Jännäreitä voi kirjoittaa myös niin, että tapahtumat ovat uskottavia, mutta tämä ei kuulu niihin.
Adam Hall
Salainen tehtävä Varsovassa
Kirjayhtymä 1971
The Warsaw document 1971
"Hän suostuu ottamaan tehtävän vastaan, koska hänelle kerrotaan kaikkien muiden kieltäytyneen siitä - sellaisia tehtäviä hän ei voi vastustaa. Hän on varjoasiamies Quiller, jonka Lontoossa sijaitseva "Toimisto" (joka ei ole olemassa) houkuttelee suorittamaan tiedusteluoperaatiota Varsovaan. Quiller huomaa joutuvansa keskelle hiuksenhienosti harkittua suunnitelmaa, jonka tarkoituksena on estää idän ja lännen välinen räjähdys. Quiller toimii Puolan pääkaupungin koleassa talvessa, vakoilun ja vastavakoilun jäisen liukkaalla maaperällä. Samaan aikaan puolalainen maanalainen järjestö valmistautuu omalla tahollaan ja tavallaan neuvotteluihin. Se aikoo panna toimeen verettömän vallankumouksen - luottaen siihen että panssarit eivät vyöry Varsovaan, onhan kaupunki täynnä länsimaisia diplomaatteja ja lehtimiehiä."
"Egerton oli laiha ja väsyneen näköinen mies, jonka silmät olivat ilmoittuneet liian monien talvien koleista ajatuksista ja suu oli yhä hiukan vääristynyt ensimmäisten illuusioiden karisemisen seurauksena, milloin se sitten olikin tapahtunut."
Kyseessä on eräs hienoimpia lukemiani vakoilukirjallisuuden teoksia. Kirja on kirjoitettu muutama vuosi Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen ja Neuvostoliiton asema Puolassa välittyy elävänä. Kirja tarjoaa hienoa ajankuvaa ja jännitystä.
Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 1/1972: ”Adam Hall on kirjallisesti korkeatasoinen agenttiromaanien tekijä, joka vaatii aika lailla valppautta: hän vihjaa mieluummin kuin lavertelee ja selittää usein vasta sivuja myöhemmin asioita, jotka terävän lukijan kait olisi pitänyt ymmärtää samaan tahtiin Quiller-sankarin kanssa. Hallin koko taidokkuus raukeaa loppujen lopuksi helponlaiseen kyynisyyteen, joka on sitä arveluttavampaa mitä lähempänä maailmanpolitiikan todellisia ongelmia ollaan. Nyt ollaan perin lähellä: Hallin sumeilemattomassa rakennelmassa odotetaan Puolassa Tšekkoslovakian elokuun 1968 toistumista. Tuollaisen spekuloinnin vuoksi ei kirjaa mielellään suosittele.”
Adam Hall
Surmantango Saharassa
Tammi 1979
The Tango Briefing (1973)
“Saharan hiekkadyynien keskellä lojuu lentokoneen hylky. Sen sisällä on jotakin, joka saa kenen tahansa kasvot vääristymään kauhusta. Jos tieto koneen lastista pääsee vuotamaan, herkistyy kansainvälinen poliittinen tilanne räjähdyspisteeseen. Agentin on lähdettävä, nopeasti, Tokiosta Lontoon kautta Saharaan. Yhtäkkiä olet keskellä salaisten asiamiesten sotaa, kiikarikiväärin tähtäimessä, liitokoneessa öisellä taivaalla, saunankuumassa autiomaassa hallussasi miniydinpommi, joka räjähtää aivan kohta.
Adam Hall, arvostettu jännityskirjailija, kuvaa agentin yksinäisyyttä, jännitystä ja räjähtävää toimintaa. Tapausten tahti kiihtyy kiihtymistään, kunnes on meneillään hurja surmantango Saharassa.”
Varjoasiamies Quiller lähetetään katsomaan aavikolla olevaa koneen hylkyä, eikä hänelle kerrota, mikä hänen tehtävänsä siellä on. Vasta paikan päällä hän näkee tyrmistyksekseen koneen lastin olevan hermokaasua. Esimiehet Lontoossa kyllä tämän tiesivät, mutta he halusivat saada selville onko kaasupulloista päässyt tappavaa kaasua ympäristöön. Tämä on tyypillinen asetelma Quiller -kirjoissa. Kuten asiaan kuuluu, itsemurhatehtävää suorittava sankari selviytyy kaasumyrkytyksestä ja muutamasta murhayrityksestä. Tarinaan on yritetty väkinäisesti saada jännitystä kuvaamalla epämääräisesti nimettömän vastapuolen uhkaa. Quillerin ja kumppaneiden toiminta on älytöntä: toisaalta toimitaan hyvin salaisesti, toisaalta käytetään avointa radioyhteyttä ja puhutaan selväkielellä. Adam Hallin tuotanto on oudon epätasaista. Muutaman erinomaisen kirjan ohella on liuta tällaisia tyhjänpäiväisiä tekeleitä.
Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 10/1979: ”Herra Gage - tai oikeammin Quiller, vanha itsemurhaheppa kuten tiedustelupalvelu vitsailee - saa arvoisensa tehtävän. Saharassa pudonnut lentokone, ympärillä kauhuun kuolleet miehet. Ennen löytämistä kuitenkin suoritetaan melkoista kamppailua salaperäistä vastustajaa vastaan, ilmeisesti arabeja. Quiller ryntää eteenpäin ajoneuvosta välittämättä tietoisena jossakin piilevästä isänmaallisuudestaan. Taustalla on poliittinen myrkkykaasun myyntiskandaali, tuhoisa Englannille. Agenttia pyydetään tuhoamaan kaasu ja kuolemaan itse: hän keksii ovelammin ja pistää korppikotkan langalle toimimaan iskurina. Hall kirjoittaa kliseemäistä ja jo entisistä Quiller-kirjoista kaavaa toistavaa tavaraa.”
Adam Hall
Tappajakala
Tammi 1978
The Mandarin Cypher
"Huippuagentti Quiller on lähellä kohdettaan, räjähdysaltista öljynporauslauttaa Honkongin edustalla, ja miestä joka on kavaltanut maansa naisensa rahanhimon tähden. Aistit yliluonnollisen herkkinä hän on valmis käymään käsiksi viholliseensa Mandariiniin, ryhtymään murhaavaan syvyyksien taisteluun... Hall on repivän jännityksen mestareita. Hänen sankarinsa Quiller on seikkaillut jo useissa elokuvissa ja seitsemän menestyskirjan lehdillä."
Quiller lähetetään Hong Kongiin suorittamaan tehtävää, josta hänelle ei ole kerrottu taustatietoja eikä paljon mitään muutakaan. Nimen Mandariini hän oli kuullut. Ja sitten sinne vaan hosumaan.
"Mutta en tiennyt oliko Mandariini heidän antamansa nimitys opposition projektille jonka he halusivat minun soluttavan tai tutkivan tai tuhoavan vaiko oman tehtäväni nimitys kortistossa, ja asia alkoi vaikuttaa vähän vastavakoilujutulta."
Quiller tietää kuitenkin, että Hong Kongissa on onnettomuudessa kuolleen engelsmannin leski ja tätä hän menee tapaamaan. Tämä vaikuttaa hermostuneelta ja pelokkaalta. Q pitää häntä silmällä ja näkee eräässä rantahotellissa naisen tapaavan kuolleeksi julistetun miehensä. Mies lähtee kohtaamisesta veneellä muutaman kiinalaisten kanssa. Merellä on kiinalaisten uusi öljynporauslautta ja sitä Q lähtee sukeltamalla tutkimaan. Yksin tietysti. Ensin nujakoidaan veden alla, sitten sännätään pakoon. Lopulta Q saadaan kiinni ja viedään lautalle kuulusteltavaksi. Hän huomaa, että kyseessä onkin porauslautaksi naamioitu ohjustukikohta. Q on sellainen ihmemies että hän pääsee pakoon lautalta. Että silleen. Jännä juttu mutta täysin epäuskottava. Jotkut osaavat kirjoittaa uskottavan tuntuisia jännäreitä, sellaisia tarinoita jotka voisivat oikeasti tapahtua. Monet Adam Hallin kirjat ovat kuitenkin näitä James Bond-tyyppisiä älyttömyyksiä. Harmi vaan ettei koskaan tiedä kirjaa aukaistessa, kumpi jännärilaji on kyseessä.
Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 1/1979: ”Kunnon jännityskirjan kirjoittaja ottaa aina lukijan huomioon: antaa hänelle riittävän tiedon juonen seuraamiseen, mutta ei enempää. Hallilla on ärsyttävä tapa jättää tuo tarpeellinen kertomatta. Lukija joutuu useaan otteeseen palaamaan tekstissä sivukaupalla takaisinpäin saadessaan jälkikäteen tietoa, jota olisi tarvittu jo aikaisemmin. Kerronta on tällä keinotekoisella salaperäisyydellä saatu sotkuiseksi; suomennos nähtävästi vielä lisää vaikeuksia. Suomentajalla on jo aikaisemmista suomennoksistakin muistiin jäänyt paha virhemaneeri: "olin menossa sinne sade piiskaten tuuIilasia... hän käytti atuloita varovasti kätensä nokkien kättäni kuin lintu ... seisoin kadulla aamuaurinko heijastuen kupari-ikkunoista". Kun muuten vasta puolivälissä kirjaa saisi selville, mistä on kysymys, paljastaa takakansi yllättävästi salaisuuden yhdellä lauseella. Agentti Quiller ei tässäkään teoksessa saa lukijaa vakuuttuneeksi, sarvimiina kainalossa ei hypätä öljynporauslautalta mereen noin vain.”
Adam Hall
Kobrat kohtaavat
Tammi 1977
The Kobra Manifesto 1976
”Tietäen kuten aina elävänsä laina-ajalla Salaisen Palvelun agentti Quiller ottaa vastaan tehtävän, joka on jo ryöstäytymässä käsistä agentin toisensa jälkeen saatua surmansa tai kadottua jäljettömiin.
Kansainvälinen terroristiryhmä Kobra aikoo hankkia palestiinalaisille ydinpommin. Kaavat se aikoo kiristää Yhdysvaltain puolustusministeriltä kaappaamalla tämän tyttären. Kobra on jo näyttänyt voimansa: rautaesiripun takaa tullut lentäjä on syöksynyt maahan koneineen ja kuollut kuiskattuaan vain yhden sanan: Kobra...
Kambodsassa palmujen alla kahviaan maisteleva mies on lentänyt rytisten selälleen luodin murskatessa hänen kallonsa... Amazonin yössä nainen ampuu hitaasti kuusi laukausta, jokaisen tappaakseen...Valkoisessa talossa Quillerin yhdysmies kuolee, ennen kuin he ehtivät kohdata. Kobra on toiminut.
Tehtävässään Kobraa vastaan Quiller joutuu ajamaan asiat lähemmäs räjähdyspistettä kuin koskaan aikaisemmin. Quiller, agentti joka alkaa jo olla koko maailmassa tuttu kirjojen lehdiltä ja filmeistä, kiristää lukijan hermot lähelle katkeamisrajaa.”
"Olen tällä alalla todistaakseni arvoni. Minua pelottaa ajaa asiat räjähdyspisteeseen - siksi minä teen sitä jatkuvasti, todistaakseni että en pelkää."
Varjoasiamies Quiller lähetetään paikasta toiseen ympäri maailman, eikä hänelle oikeastaan edes kerrota mistä kaikessa on kyse. Heppu on alinomaa vaarassa tulla ammutuksi ja räjäytetyksi. Kuin ilmaan hosuen hän säntää ympäriinsä. Kyse on lopulta Yhdysvaltain puolustusministerin tyttären kidnappauksesta ja lunnaina vaaditaan ydinasetta. Ei hätää, varjoasiamies pelastaa maailman.
Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 2/1978: ”Agenttimystiikkaan kuuluu tavaton salaperäisyys ja asioiden sanominen lukijalle käsittämättömin termein. Vaatii suunnatonta etukäteismielenkiintoa paneutua tällaiseen kirjaan niin perin juurin, että langat pysyvät käsissä. Kirjailija joka tapauksessa tekee parhaansa lukijan ärsyttämisessä. Tappaminen on agentin luonnollisista luonnollisin tehtävä. Kysymättä miksi ja oman henkensä uhalla Quiller (mikä mahtava ja vertauskuvallinen nimi) tappaa kaikki, jotka on käsketty tappaa. En näe tarvetta tällaiselle ajanvietteelle.”
Adam Hall
Skorpionin hetki
Tammi 1980
The Scorpion Signal 1979
“Selviytymisekspertti Quiller pelätyssä Lubjankassa. Brittiläisen salaisen palvelun varjoagentti Schrenk on pelätyssä Lubjankassa. Jos hän murtuu KGB:n tehokuulustelussa, tuhoutuu lännelle elintärkeä vakoilusolu ja viisitoista huippuagenttia. Jonkun on haettava Schrenk ulos. Tehtävän nimi on Skorpioni ja sen suorittajaksi valitaan selviytymisekspertti Quiller. Mutta Quillerilla ei ole vastassaan vain armoton KGB vaan pelastettava itse. Schrenk on katkeroitunut kohtelusta ja haluaa kostaa koko neuvostojärjestelmälle. Hän pelaa omaa villiä peliään, hän tähtää huipulle. Ja ensiksi hänen on raivattava tieltä lapsenvahti Quiller.”
Tämä kirja on todella jännittävä. Quillerin seikkailu Moskovan kaduilla on kerrottu elävästi. Koska tarina on hyvin kerrottu ja juoni on jännittävä, lukija antaa kirjailijalle anteeksi agenttikliseet ja räikeät epäuskottavuudet.
Teosarvio Arvostelevassa kirjaluettelossa 12/1980: Vakoilija- ja agenttikirjan lukijan tulee olla valmiiksi kirjailijan kanssa samalla aaltopituudella, muuten ei tule mitään: 100 sivua tekstiä, eikä vielä tiedä mistä on kysymys. Tässä Quiller (Hallin jatkosankari) lähetetään lähes suoraan edellisestä kirjasta kesken loman hakemaan Moskovan Lubjankasta sinne joutunutta toista agenttia. Asiaan kuuluu, että hän joutuu kiinni ja että verta vuotaa ja ruumiita syntyy. Teksti on tavanomaista sanoilla paisuttelua, tapahtumien sarja tolkutonta ryntäilyä Moskovan kaduilla. Paikallisuus on hyvin hoidettu, mutta venäjänkielisten nimien ja sanojen virheellisyys ja väärä translitterointi häiritsevät. Suomentajalla on edelleen paha virheellinen maneeri: "hän vei minua käytävää pitkin askeleemme kaikuen", "kävelin … lumi liehuen jaloissa, alkaen asettua". En pysty ymmärtämään tällaisen kirjallisuuden tarvetta.”
Adam Hall
Revontulet
Viihdeviikarit 1987
Northlight 1985
"Barentsin meren jäälohkareitten seassa ajelehtii merimiehen ruumis, jonka asepuvussa lukee hänen aluksensa nimi. Alus makaa syvän meren pohjamudissa, mutta silti se herättää koko maailman huomion: kyseessä on yhdysvaltalainen ydinaseella varustettu sukellusvene Cetacea. Muutaman tunnin kuluessa tyrmistyttävä uutinen on kiirinyt sekä Valkoiseen Taloon että Kremliin, ja kun asiasta uhkaa syntyä uusi kylmä sota, Englannin salaisen palvelun asiamies Quiller lähetetään Pohjois-Neuvostoliiton arktisiin oloihin selvittämään umpisolmua. Quiller on paljon kokenut asiamies, joten hän ei hätkähdä saadessaan peräänsä KGB:n ympärivuorokautisen tarkkailun, mutta kun hänen oma työnantajansa tekee siirtoja, joiden ilmiselvänä tarkoituksena on saattaa Quiller pulaan, hän oivaltaa että Operaatio Revontulet on aivan jotain muuta mitä hänelle on kerrottu. Quiller on yhtäkkiä pieni pelinappula isojen poikien pelissä, jonka panoksena saataa olla koko ihmiskunnan tulevaisuus.”
"Ensiluokan viihdettä" - The Guardian
"On vaikea kirjoittaa teosta, joka aivan kirjaimellisesti pitää lukijan otteessaan. Vain muutamat kirjailijat pystyvät samaan. Yksi heistä on Adam Hall." - The Times Literary Supplement
Kirja on jännittävä ja mielenkiintoinen vaikka asetelma onkin aivan pöhkö. Britit ja Neukut tekevät sopimuksen jossa Quiller uhrataan pelinappulana idän ja lännen huippukokouksen vuoksi. Hänen on määrä hakea Muurmanskissa toimivalta hepulta ääninauha joka todistaa venäläisten upottaneen sukellusveneen tahallaan. Quiller tapaa hepun ja saa nauhan, mutta silloin hänen kenttäohjaajansa yrittää KGB:n avulla tuhota molemmat. Saalistamassa on myös kiinalaisten sinnikkäät jäpikkäät. Lusikkansa soppaan kastaa vielä jenkkitoimittaja Liz Benedixsen. Hänellä on lopulta ratkaiseva osuus jutussa, mutta onko hän toimittaja? Quiller on välillä puolikuolleena, mutta eihän se sankarin menoa haittaa, eihän?
